Aivan niin kuin 30 kiloa olisi keventynyt, kun huokaisin helpotuksesta eläinlääkärissä perjantaina. Käytin Väinöä ontumisen vuoksi eläinlääkärissä, jossa sen etupää kuvattiin ja sieltä ei löytynyt ontumiseen selkeää syytä, vaan todennäköisin syy on panosteiitti (kasvukipusairaus). Putkiluiden "sisältä" oli hieman poikkeava, joka viittaisi tulehdukseen eli panosteiittiin. Kyllä helpotti kuulla ettei kyynärissä ainakaan ole mitään vikaa, vaan ontumisen pitäisi loppua jossain vaiheessa. Saatiin kipulääkettä helpottamaan ontumista sekä ohjeet olla hissukseen. Lenkille Väinö ei ole päässyt mukaan, mutta on se saanut pihalla olla irti. Eilen sulatin variksen, jotta sitä riistaakin nähtäisiin.... se toisen mulle!!! (melkein), tiputti puolen metrin päähän. Kantoi kuitenkin, vaikka kyllä sitä meinas ilettää. Meitsi oli tosi tyytyväinen ja varis pakastimeen takaisin. Tehtiin vielä muistinoutoa eli vietiin yhdessä siipidamit ja lähetin eteen käskyllä hakemaan. Hienosti toi, vaikka tiputtaa damin, mutta nostaa aika hienosti pyydettäessä. Pitää vain itse olla sukkela, jotta saa damin käteen. Nyt on alkanut tuleen pieniä itsepäisyys piirteitä esille, niin se poika vaan kasvaa.... Kiloja muuten oli perjantaina 15.3 kg, kun eläinlääkärissä punnittiin. Tällä viikolle olen ajatellut tehdä verijäljen, vaikka on paljon muutakin tekemistä. Matti vanhenee (eli kakku pitäisi leipasta) ja Isosiskoni menee lauantaina naimisiin, joten siinäkin on touhua kerrakseen. Itsellä vielä yövuoroja, jotta varmasti polla on päivisin täysin sekaisin ja ajatuksenjuoksusta voi sanoa vain ettei se juokse, turha kysellä mitään ;)

Kannatti ostaa Matille sellainen synttärilahja kuin halusikin, sillä meille on ilmestynyt jo portaan etuovelle ja takaterassi on puolessa välissä. Tosin kalliiksi nuo miehet tulee, kun antaa niille päätösvallan lahjan ostossa.

Perjantaina (5.9) kiirehdin vielä Kalajoelle, missä oli luokkatapaaminen sen ryhmän kanssa, joka suuntautui kuntoutukseen lähihoitajaopintojen päätteeksi. Kaikki 8 oli paikalla sekä meidän iki-ihana kuntoutuksen opettajamme Leena. Leena on uskomaton pakkaus, jolla riittää energiaa ja ilmeisesti sillä on kellossa enemmän tunteja kuin meillä muilla, koska se kerkeää tehdä aina vaikka mitä. Kateeksi käy!!! Oli tosi hienoa nähdä meidän huippu ryhmämme, ryhmä jollaista ei enää ikinä voi tulla vastaan oli se niin mahtava porukka. Tulee ihan ikävä opiskelua, kun ajatelee meidän kahdeksikkoa.