Missähän ne kesän helteet viipyvät? täällä on satanut jokaikinen päivä, alkaa jo veden tuleminen riittämään.
Väinö on aamuisin aivan uskomattoman hellyydenkipeä, aamulla ei ole kiire ulos vaan rapsutettavaksi ja hellittäväksi. Hellimisen jälkeen voidaan sitten lähteä ulos tarpeille, on melkein jo oppinut sisäsiistiksi. Enää harvoin saattaa lirahtaa lattialle, jos ei itse satu ymmärtämään toisen tarvetta. Perus juttuja ollaan alettu opettelemaan ja oppimaan. Välillä on ärähdettävä Väinölle, kun riepottelee Jeppeä vähän turhan kovasti ja Jeppe kun ei sano mitään (tollo), rupea on kaulanseudulla ihan kiitettävästi. Väinöstä lähtee uskomattomia ääniä, lähinnä se kuulostaa pieneltä porsaalta röhkiessään ja kuorsatessaan. Ensiviikolla olisi seuraavan rokoruksen aika. Väinö on uinut ihan oikein, tosin minä kahlailin vedessä myös. Osku ja Aatukin olivat hoidossa meillä ja ihan hyvin sujui elämä neljän koiran kanssa, tosin se on kyllä koira lukumääränä jo hieman liikaa..... Tuo pieni punainen otus on maailman suloisin ja ihanin.
Kommentit